Hei!
Haluan kertoa teille esimerkin Oudoista Mysteereistä, siksi tuo otsikko. Kuulkaas:
"Tulen ihan normaalisti kouluun. Alan laittaa koulukirjojani takaisin pulpettiin- kohta alkaa Maailman tylsin tunti eli Matikka!!! Seuraavaksi etsin penaaliani repustani, mutta sitä ei löydy. Katson vielä pulpetista. No jaa, kai mä unohin sen kotiin, ajattelen ja pyydän kaveriltani kynää lainaksi.
Näin toistuu päivän tai pari, kunnes muistan etsiä penaaliani kotoa. Käännän talon ylösalaisin, mutta sitä ei siltikään löydy! Etsin jok´ikisestä huoneesta, mutta ei. Nyt alkaa huoli jo kalvaa sisintäni. Missä se on? Päätän kuitenkin pysyä vielä vaiti ja jatkaa etsintää. Käännän pulpettini, luokkani, reppuni, kotitaloni ylösalaisin- mutta penaalini on ja pysyy kadoksissa.
Seuraava päivä on torstai, ja meillä on 2x "rättikässää" heti aamulla. Sitten saan jotenkin kerrottua, kun puhumme varkauksista (Kyllä, puheenaiheemme kässäntunneilla ovat joskus aika erikoisia!) että penaalini on viety- se ei ole repussa, ei kotona, ei koulussa! Kaverini kyselevät penaalistani, minkälainen se on, onko siellä mitä sisällä, ja vastailen.
-Vaaleansininen, 2 taskua, kirjaimia painettuna pintaan. -Täynnä myös arvokyniä, siellä oli mun lahjaksi saama lyijytäytekynä, lyijyä, tussi, ja kaikkia muitakin, eli kaikki mun kynät!
Sanon asiasta vielä seuraavallaki tunnilla, kun openi kysyy, miksei minulla ole kynää, kumia tai viivoitinta, vaikka olemme saaneet.
Vastaan, että koska minulta on viety penaalini!
Luokka hiljenee- meidän luokassa sellainen otetaan aika vakavasti. Viereltäni kuulen kysymyksen: Mitä? Kuka sen teki?
Ja te kyllä tiedätte, kuka siinä istuu, jos olette lukeneet postauksen number 10.
Vastaan: En tiedä, mutta haluaisin kyllä tietää!
Tämän episodin jälkeen tunti jatkuu- ja mä saan taas lainattua kynää kaverilta :D
Välkällä penaalini tulee taas puheenaiheeksi- mutta eipä me siitä kauaa puhuta."
Ja arvatkaas mitä? Eilen, parin välkän jälkeen, penaalini oli ilmestynyt reppuuni! Olin ihan ihmeissäni, kun näin sen siellä- ilmeisesti kannatti kertoa kavereille! Siinä on kai käynyt näin:
1. Penaalini katoaa.
2. Sitä ei löydy mistään.
3. Kerron kavereille ja muttamalle opettajalle siinä sivussa, kun nämä opet olivat samassa huoneessa.
4. Juttu lähtee leviämään.
5. Penaali ilmestyy reppuuni!
Haluaisin tietää, onko Kenelläkään Teistä, lukijoista, kokemusta samanlaisesta- ja miten siinä on käynyt.
29.9.2012
24.9.2012
#10: Pim Pom Ping ja Jymy-uutinen!
No hei taas, joko tuli ikävä? :D
Taidampa taas aloittaa selittämällä tuon otsikon. Se kertoo kahdesta asiasta:
Siitä, että En osaa OLLENKAAN soittaa pianoa oikein- osaan katsokaas soittaa pianolla vain omia sävellyksiäni.
Ja lisäksi siitä, että MINÄ PIMAHDAN KOHTA SEN PAIKAN TAKIA!!!!! Olenkohan muuten edes kertonut teille siitä? No, kerronpahan uudestaan tai ensimmäistä kertaa- täältä pesee!
"Olimme kinunneet opettajaltamme jo piiiitkään, että vaihdetaanko paikat- tai ainakin muutama ihminen. Se oli tuottanut tulosta, sillä kun opelta oli taas kysytty, että koska vaihdetaan paikat, ja yllytetyty vaihtamaan paikat arvontaa vaihtaen, ope suostui- vihdoin!! Seuraavan tunnin alussa muutama ihminen sai tehtäväkseen tehdä numerolaput arvontaa varten, ja pian ope penkoikin jo kaappejaan löytääkseen sopivan astian lappuja varten. Sellainen löytyi, ja ope kierteli luokassa rasian ja lappujen kanssa, jotta jokainen saisi varmasti nostaa lapun.
No minä sain paikanumeron 5- ja kuvitelkaa ilmeeni, kun kuulin, että saisin viereeni juuri sen pojan, josta olenkin täällä jo maininnut. (ks. postaus #8) Olin repiä lappuni kahtia, jota en kuitenkaan tehnyt- en olisi muuten muistanut, mikä paikkanumeroni oli! Kysyin varmaankin 100 kertaa kavereiltani, että kuka sai numeron 6. Ja aina sain saman vastauksen. Se. *Pimahdus*
Sitten vielä kirsikkana kakun päälle, huomasin joutuvani poikien keskelle istumaan- ja ties kuinka kauan ope pitäisi tämän istumajärjestyksen! Eräs erityisesti ärsyttävä poika istuu takanani, ja kun hän sai raahattua pulpettinsa paikalleen, sen piti vielä sanoa: Hei, katohan, mä istun sun takana! Rääh. Pimahdan...
Paikkajärjestys minun näkökulmastani olisi seuraava: Minä, keskirivillä. Vieressä Se, edessä poika, edessä vinossa bestis :) takana poika ja takana vinossa poika! Lähes kaikkien luokan poikien istumapaikat ovat minun lähelläni, ainoastaan yksi poika ei ole siinä. Sentäs. Olen 100% varma, että opettajani suunnitteli koko jutun!!!"
Siinä koko tarina. Aikamoista? Plah, tuo on aika normaalia- opettajani istuttaa minut AINA poikien keskelle!
Arvatkaas muuten mitä? Minusta tuli ainakin hetkeksi radiokasvo!
Koulullamme kävi radiotoimittaja, ja ensimmäisen tunnin välkällä, kävelessäni kaverini kanssa, takaamme kuuluu: Tytöt, tänne! Huutaja oli opettajani, joka huusi meidät haastateltaviksi. Noh, ihan hyvin se sujui- haukuimme tosin lyttyyn opettajamme puujalkavitsit ja matikan tunnit- mutta onneksi tämä otti sen huumorilla. Meillä on Mahtava ope :)
No niin, nyt tuohon otsikossa luvattuun Jymy-uutiseen.
Minä Aion, Huom! Aion, ajaa Poniravikortin!
Ajatus on kypsynyt päässäni jo pitkään, mutta nyt se alkaa tulla päivä päivältä todellisemmaksi. Osaan jo valjastaa ponin lähes kokonaan itse, tosin olen harjoitellut vain vanhanaikaisemmilla varusteilla, mutta kuitenkin.
Hevostaidoista ei ole puutetta, eikä myöskään raviurheilun historian tuntemuksesta, kiitos esitelmäni. Sääntöjäkin tunnen hyvin, mutta se, että pitäis tietää vähän valmennuksesta, jää mun kohalla aika kysymysmerkiksi. Mutta muuten kyllä mulla taitaa olla Kaikki Kunnossa! Paitsi että kokeeseen ajettava poni puuttuu... Saattaisin saada ajettavakseni Reetun, tai sitten haaveilen saavani ostaa tutulta tallilta nuoren shettisorin itselleni... Tosin vanhemmilta en taida saada lupaa, ja paikkakin puuttu- tai ei puutu. Niitty meillä olisi, ja tallin saisi kunnostettua Vanhasta navetasta, ja heinää olisi myös. Ostorahat mulla olisi tod.näkösesti suurinpiirtein omalla tilillä säästössä, ja kuukausittaiset kulut uskoisin voivani pitää kurissa. Osaisin myös hoitaa sen, ja koulutukseen saisin varmasti hankkittua apua.
Mitä mukamas puuttuu? Kertokaa te, lukijat!
Terveisin,
"Sartsi"
Taidampa taas aloittaa selittämällä tuon otsikon. Se kertoo kahdesta asiasta:
Siitä, että En osaa OLLENKAAN soittaa pianoa oikein- osaan katsokaas soittaa pianolla vain omia sävellyksiäni.
Ja lisäksi siitä, että MINÄ PIMAHDAN KOHTA SEN PAIKAN TAKIA!!!!! Olenkohan muuten edes kertonut teille siitä? No, kerronpahan uudestaan tai ensimmäistä kertaa- täältä pesee!
"Olimme kinunneet opettajaltamme jo piiiitkään, että vaihdetaanko paikat- tai ainakin muutama ihminen. Se oli tuottanut tulosta, sillä kun opelta oli taas kysytty, että koska vaihdetaan paikat, ja yllytetyty vaihtamaan paikat arvontaa vaihtaen, ope suostui- vihdoin!! Seuraavan tunnin alussa muutama ihminen sai tehtäväkseen tehdä numerolaput arvontaa varten, ja pian ope penkoikin jo kaappejaan löytääkseen sopivan astian lappuja varten. Sellainen löytyi, ja ope kierteli luokassa rasian ja lappujen kanssa, jotta jokainen saisi varmasti nostaa lapun.
No minä sain paikanumeron 5- ja kuvitelkaa ilmeeni, kun kuulin, että saisin viereeni juuri sen pojan, josta olenkin täällä jo maininnut. (ks. postaus #8) Olin repiä lappuni kahtia, jota en kuitenkaan tehnyt- en olisi muuten muistanut, mikä paikkanumeroni oli! Kysyin varmaankin 100 kertaa kavereiltani, että kuka sai numeron 6. Ja aina sain saman vastauksen. Se. *Pimahdus*
Sitten vielä kirsikkana kakun päälle, huomasin joutuvani poikien keskelle istumaan- ja ties kuinka kauan ope pitäisi tämän istumajärjestyksen! Eräs erityisesti ärsyttävä poika istuu takanani, ja kun hän sai raahattua pulpettinsa paikalleen, sen piti vielä sanoa: Hei, katohan, mä istun sun takana! Rääh. Pimahdan...
Paikkajärjestys minun näkökulmastani olisi seuraava: Minä, keskirivillä. Vieressä Se, edessä poika, edessä vinossa bestis :) takana poika ja takana vinossa poika! Lähes kaikkien luokan poikien istumapaikat ovat minun lähelläni, ainoastaan yksi poika ei ole siinä. Sentäs. Olen 100% varma, että opettajani suunnitteli koko jutun!!!"
Siinä koko tarina. Aikamoista? Plah, tuo on aika normaalia- opettajani istuttaa minut AINA poikien keskelle!
Arvatkaas muuten mitä? Minusta tuli ainakin hetkeksi radiokasvo!
Koulullamme kävi radiotoimittaja, ja ensimmäisen tunnin välkällä, kävelessäni kaverini kanssa, takaamme kuuluu: Tytöt, tänne! Huutaja oli opettajani, joka huusi meidät haastateltaviksi. Noh, ihan hyvin se sujui- haukuimme tosin lyttyyn opettajamme puujalkavitsit ja matikan tunnit- mutta onneksi tämä otti sen huumorilla. Meillä on Mahtava ope :)
No niin, nyt tuohon otsikossa luvattuun Jymy-uutiseen.
Minä Aion, Huom! Aion, ajaa Poniravikortin!
Ajatus on kypsynyt päässäni jo pitkään, mutta nyt se alkaa tulla päivä päivältä todellisemmaksi. Osaan jo valjastaa ponin lähes kokonaan itse, tosin olen harjoitellut vain vanhanaikaisemmilla varusteilla, mutta kuitenkin.
Hevostaidoista ei ole puutetta, eikä myöskään raviurheilun historian tuntemuksesta, kiitos esitelmäni. Sääntöjäkin tunnen hyvin, mutta se, että pitäis tietää vähän valmennuksesta, jää mun kohalla aika kysymysmerkiksi. Mutta muuten kyllä mulla taitaa olla Kaikki Kunnossa! Paitsi että kokeeseen ajettava poni puuttuu... Saattaisin saada ajettavakseni Reetun, tai sitten haaveilen saavani ostaa tutulta tallilta nuoren shettisorin itselleni... Tosin vanhemmilta en taida saada lupaa, ja paikkakin puuttu- tai ei puutu. Niitty meillä olisi, ja tallin saisi kunnostettua Vanhasta navetasta, ja heinää olisi myös. Ostorahat mulla olisi tod.näkösesti suurinpiirtein omalla tilillä säästössä, ja kuukausittaiset kulut uskoisin voivani pitää kurissa. Osaisin myös hoitaa sen, ja koulutukseen saisin varmasti hankkittua apua.
Mitä mukamas puuttuu? Kertokaa te, lukijat!
Terveisin,
"Sartsi"
10.9.2012
#9: Sekalainen posteri-hamsteri....
No hei taas! Minähän sanoin, että nyt ei tulisi niin kauan väliä uuteen postaukseen... Tässä sitä nyt ollaan!
Kuukausi on taas vaihtunut, ja minusta on tulossa hermoraunio, tiesittekö? Ja haluatte varmaan tietää miksi? No, minäpä kerron teille syyn.
TUTKIELMA!!!! Saimme koulusta läksyksi tehdä tutkielman valitsemastamme aiheesta- tosin sen piti olla joko eläin, ihminen tai harrastus. No minä tein harrastuksesta. Arvaatteko mistä? Raviurheilusta!!! Yhtenä iltana kokosin muistiinpanot, ja ehkä viikon kuluttua muistin kirjoittaa sen puhtaaksi tietokoneella ja siirtää muistitikulle. Sitä oli mielenkiintoista tehdä, mutta sillä oli myös muutama sivuvaikutus:
Seuraavien päivien aikana mulla soi päässä vaan kaikkia mahollisia faktoja raviurheilusta, sen historiasta, raviradoista, säännöistä, jne... Ja jos joku sanoi jonkun pienen sanankaan siihen liittyen, esim. Toinen maailmansota, niin mun päässä alko heti soimaan esim. seuraava lause: Suomessa lämminveristen raviurheilu alkoi vasta toisen maailmansodan jälkeen, 1950- ja 1960- lukujen vaihteessa. Että tälleen....
Nyt tuo otsikko. Se viittaa minuun- oli pakko päästä kirjottaa tää postaus! Alan saada vieroitusoireita... :D
Kuinkahan moni teistä lukijoista pelaa Howrse- nimistä nettipeliä? Minä pelaan, ja se on mun mielestä tosi hyvä! Olen jo aika hyvä pelaaja siinä, mulla on paljon hevosia ja "rahaa". Pelissä käytetään rahana kuvitteellista Equus- rahaa.
Jippijaijee... Multa särkyy kohta puhelin, ja sitä ennen varmaan loppuu saldo.... Olen oikea mestari särkemään kaikkea ja kuluttamaan saldon puhelimesta... :D Olen minäkin aikamoinen persoona!
Yksi kesäinen kuva:
Kuukausi on taas vaihtunut, ja minusta on tulossa hermoraunio, tiesittekö? Ja haluatte varmaan tietää miksi? No, minäpä kerron teille syyn.
TUTKIELMA!!!! Saimme koulusta läksyksi tehdä tutkielman valitsemastamme aiheesta- tosin sen piti olla joko eläin, ihminen tai harrastus. No minä tein harrastuksesta. Arvaatteko mistä? Raviurheilusta!!! Yhtenä iltana kokosin muistiinpanot, ja ehkä viikon kuluttua muistin kirjoittaa sen puhtaaksi tietokoneella ja siirtää muistitikulle. Sitä oli mielenkiintoista tehdä, mutta sillä oli myös muutama sivuvaikutus:
Seuraavien päivien aikana mulla soi päässä vaan kaikkia mahollisia faktoja raviurheilusta, sen historiasta, raviradoista, säännöistä, jne... Ja jos joku sanoi jonkun pienen sanankaan siihen liittyen, esim. Toinen maailmansota, niin mun päässä alko heti soimaan esim. seuraava lause: Suomessa lämminveristen raviurheilu alkoi vasta toisen maailmansodan jälkeen, 1950- ja 1960- lukujen vaihteessa. Että tälleen....
Nyt tuo otsikko. Se viittaa minuun- oli pakko päästä kirjottaa tää postaus! Alan saada vieroitusoireita... :D
Kuinkahan moni teistä lukijoista pelaa Howrse- nimistä nettipeliä? Minä pelaan, ja se on mun mielestä tosi hyvä! Olen jo aika hyvä pelaaja siinä, mulla on paljon hevosia ja "rahaa". Pelissä käytetään rahana kuvitteellista Equus- rahaa.
Jippijaijee... Multa särkyy kohta puhelin, ja sitä ennen varmaan loppuu saldo.... Olen oikea mestari särkemään kaikkea ja kuluttamaan saldon puhelimesta... :D Olen minäkin aikamoinen persoona!
Yksi kesäinen kuva:
 |
| Kyllä niitä kukkia vielä kukkiii!!!! No niin, nyt on aika heittää hyvästit. Nähdään taas!!! |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)