Edelliseen kommenttiin joku oli laittanut kommentin: Hiljasta... Heräsin siihen.
Olin tosiaankin "unohtanut" tämän blogin. Kännykkääni, sähköpostiin, oli tullut ilmoitus siitä kommentista. Minua ärsytti suunnattomasti, kun kone oli sekaisin!!! Netti ei toiminut, toinen kone oli mäsänä, ja läppäri.... Siitä nyt on turha edes puhuakkaan.
Anyway, nyt olen taas täällä. Ja Täydessä Vauhdissa!
Elämässä on sujunut hyvin, tooosin kyllähän sitä puuhattavaakin on riittänyt!
Koulussa on Tällä hetkellä rauhallista, mutta kavereiden kanssa olemme tajunneet, että opettajat ILMISELVÄSTI yrittävät saada meille kasaantumaan kokeita Yhdelle Viikolle. Pah....
Ja paikatkin vaihdettiin tänään! Nyt siirryimme ryhmistä takaisin riveihin, ja arvoimme paikat. No, yllätys yllätys! Minä sain Kyllä NIIN Mahtavan Paikan. Olen takarivissä, oikeassa takanurkassa. Heti vieressäni oikealla on piano, ja sen etäisyys korvastani -Hmm- on parikymmentä senttimetriä. Musiikin tunneilla kyllä menee kuulo... Voi että Mahtavaa.
Pidin kaverisynttärit tuossa 22.3, ja Oikeat syntymäpäiväni olivat seuraavana päivänä - eli 23.3!
Kuvassa on lahjoja, joita sain kavereilta,. Oikeasti niitä ei nyt noin paljon ole, mutta onnistuin kuvaamaan ne kai jotenkin sellaisessa kulmassa, että niitä näyttää olevan noin paljon.
Opettajamme povauksesta huolimatta, emme aiheuttaneet katasrofia, (ihme kyllä).
Tuli tuosta mieleen... Samainen opettaja (Luokanvalvojani, kouluni rehtori, niinkuin kaikki varmasti muistavat)
tarjosi minulle limpparin ja suklaapatukan syntymäpäivieni kunniaksi. (JES, PEPSIMAXI!!!!!) Meillä oli siis samana päivänä ollut koulun laskettelu"retki". Menimme Kasurilaan, ja laskettelimme siellä joitakin tunteja. Outoa, en kaatunut kertaakaan!
Niin, se mikä tuli mieleeni. Opettajani keksi laulattaa KOKO LINJA-AUTOLLA HYVÄÄ SYNTYMÄPÄIVÄÄ- laulun!!! Olimme koulun pihassa linja-autossa odottelemassa lähtöä. Kyydissä oli (onneksi) vain samalle suunnalle meneviä oppilaita, ja of course, minä ja ystäväni takapenkillä. Sitten! Ope kapuaa linja-autoon, ottaa mikin käteensä ja sanoo: "Päivää. Tässä Joulupukki." Vähän normaalia möreämmällä äänellä. Höpisee siinä hetken omiaan. Ja pian alkaa kuulua: "Paljon onnea vaan, Paljon onneeaa vaan........" Minä vajoan salamana penkkien jalkotilaan, ja minusta ei näkynyt penkkien yläpuolelle kuin vain hanska ja Pepsi Max- pullo, vuorotellen. Kun laulu loppui, sitä seurasivat vielä APLODIT, ja opettajan syntymäpäivätoivotukset. Minä vain heilutin nipinnapin penkkien yläpuolella limpparipulloani, mikä oli tarkoitettu nyrkinheristykseksi (EI tietenkään tosissaan.). Ei _Luoja_ sitä hullua... :D
Nyt tuo kello taitaa olla jo kuitenkin sen verran, että parasta lopettaa. Äsh... Huomenna on aikainen ammu. Pitää herätä taas ennen kukonlaulua. No, eipä voi mitään- Yritetään selvitä! :D
Tv.
SartsI
